YLEISTÄ

1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.

4. Seuran hirvenmetsästyssääntö on toistaiseksi voimassa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

 

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta ja /tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.

2. Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.

3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

 

KAATOLUVAT

1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet, hirvijaosto tai hirviseurueen johto.

2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.

 

OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

1.      Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.

2.      Seuran hirviseurueeseen ilmoittaudutaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain ns."paperintarkastus" kokoukseen mennessä , olemalla paikalla tai käyttäen edustajaa  Ei jälki ilmoittatuneita

3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa, tai muulla erikseen sovitulla tavalla.

4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe ja maksettuna seuran jäsenmaksu ,hirven lupamaksu ja uusien seurueeseen liittyvien 50€ tai uusi hirvitorni ja  seuran harjoituksissa liikuvaan hirvikuvioon ammutut 20 harjoituslaukausta,(kuitenkin vähintään 100 pistettä ).

 

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain, seuran säännöistä ja käytännöstä riippuen, seuran vuosi- tai kesä/syyskokous, seuran johtokunta, hirvijaosto tai muodostettu hirviseurue.

2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, jne) seurue valitsee keskuudestaan.

3. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa.

4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

 

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jäsenille.Jokainen seurueen jäsen on velvollinen huolehtimaan siitä että lupa asiat ovat kunnossa.Jahdin aikana on huolehdittava että vaatetus ja patruunat täyttävät vaatimukset,ja että käytettävissa on VHF puhelin.

2.      Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su).Aloitus viikonloppu on pakollinen mahdolinen poissaolo sairaus,työvuoro tai sukujuhlat. Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.

3.      Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissäajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

4.      Muun riistan ampuminen on kiellettyä ,Paitsi metsästyksenjohtajan erityisellä luvalla.   

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallista metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.

3. Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jäsen maksaa seuran tilille 50€/ poissaolopäivä tai korvaa sen olemalla jahdissa viikolla ,eli 2 päivä viikolla vastaa 1:htä päivää viikonloppuna

Nylkyporukka majalla klo 17 selvitettävä itse mihin porukkaan kuuluu sijaista voi käyttää jos ei paikalla 30€ sakko klo 19.00 jälkeen ilmoitetut  ampuja hoitaa nylkemisen

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen ja suolistus.

3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

4. Riittävä ampumataito pitää sisällään turvallisen aseen ja patruunoiden käsittelyn.

 

HAAVOITTAMISTILANNE

1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.

2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

*ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle

*merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

*merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille

 

KAATAJAMÄÄRITYS

• Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
• Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
• Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

 

SAALIIN JAKO

• Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, poislukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.kaatajalle kuuluvan osan luvatta ottamisesta 50€ sakko
• Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla.
• Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jatkotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

 

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

• Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
• Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.Suoranaisten ohjeiden rikkominen sakkoa enintään 100€, vakavissa tapauksissa  erotetaan  seurueesta. Vääränlaisen saaliin ampumine esim.aikuinen vasana tai uros kun on lupa naaraaseen ,luvan hinta ja jos sakkoa ei makseta viikon kuluessa lihaosuus jaetaan muiden seurueen jäsenten kesken.
• Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
• Alkoholin tai huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ei ole osallistumis oikeutta päivän jahtiin.

 

PEIJAISET

• Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
• Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.
• Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

 

KUSTANNUKSET

• Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
• Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.
• Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:

* lupamaksut

* yhteishankinnat

* peijaiskulut

* pelkkien hirvimaiden vuokrakulut

* muut kulut

• Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.
• Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

 

YHTEISTOIMINTA

• Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
• Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

 

METSÄSTYSVIERAAT

• Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta tai hirviseurue.
• Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.
• Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
• Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tahi jommankumman valtuuttamana hirviseurue.

 

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

• Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
• Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.

Hyväksytty 02.08.2015 Kesäkokous